THOUSANDS OF FREE BLOGGER TEMPLATES

29 Sept 2013

Beast Dominator interview from Korroosio.fi

Year: 2004
Haastatteli: Aki Nuopponen


FINNTROLL

"Uusi levy oli pitkän, vaikean ja paskalta haisevan prosessin tulos, jonka kanssa tuli hikoiltua melkoisesti. Kuunnelkaa sitä tuota seikkaa ajatellen."


Tällä kertaa matkamme suuntaa kohti peikkojen valtakuntaa syvällä havumetsän sydämeen. Metsässä asustaa monenlaisia trolleja, joista meille ovat tulleet tutuiksi folkahtavaa ja humpahtavaa metallia soittelevat Finntrollit. Yhtyeen ura alkoi aikanaan Midnattes Widunderin merkeissä, jatkui Jaktens Tidillä ja yksi ympyrä sulkeutui akustisen Visor Om Slutetin merkeissä, jonka jälkeen yhtyeen kokoonpano muuttui hieman. Somniumin menehdyttyä ja Katlan siirryttyä pois mikin varresta Finntroll tarvitsi uutta miehitystä ja pian Wilska sekä Routa liittyivät bändiin. Peikkolinnan holvien ovet avautuvat jälleen tänä vuonna trollien julkaistessa Trollhammaren EP:n ja kokopitkän nimeltään Nattfödd. Kummallista kyllä tähän röllimetsään sai myös puhelinyhteyden, joten päädyimme pieneen keskustelutuokioon B.Dominatorin kanssa.
Peikkoa päivää! Mitäpäs sinne trollileiriin kuuluu näin levyn ilmestymisen alla?

D: Mitäs tänne. Työtä, työtä, peikkoilua, työtä ja työtä. Syvällistä mietiskelyä, lievää jännitystä ja tottakai treeniä rundia varten. Tunnelmat ovat melko positiivisia ja odotellaan kovasti keikoille pääsyä!

A: Ja sitä odottavat varmasti myös lukuisat Finntrollin ystävät, mutta setvitäämpä ennen keikkoja hieman uuden levyn sisältöä.

UUSIA TUULIA PEIKKOJEN VALTAKUNNASTA

Uutta levyä lähdettiin kasaamaan melko vaikeissa olosuhteissa. Kitaristi Somniumin valitettava kuolema ja Katlan siirtyminen aiheuttivat varmasti ongelmia peikkoleirissä. Miten tästä kaikesta selvitiin? Oliko trollien tulevaisuus missään vaiheessa oikeasti vaakalaudalla?

D: Pakkohan se on myöntää, että lievää epäröintiä tässä porukassa oli havaittavissa itse tilanteen tultua eteen. Viime vuonna tuolloin maaliskuun 16. päivän jälkeen mietittiin viikkoja, että mitä tässä nyt tehdään ja voiko tämä enää jatkua. Päätettiin kuitenkin tehdä luvattu kiertue pois alta ja miettiä siinä samalla, että mites se jatko alkaa hahmottumaan. Kiertue meni mukavasti ja omalla tavallaan oli hauskaa jälleen kerran, joten ei siinä enää viitsitty olla Finntrollia ajatellessa naama rutussa, vaan kaikki halusivat jatkaa, joten niinhän me perkele tehtiin.

Millä tavalla itse kappaleiden suunnittelu sujui osaksi uudistuneella miehityksellä? Auttoiko Katla vielä kappaleiden rakentamisessa ja tuliko työssä sen suurempia mutkia matkaan?

D: Katla siirtyi suureksi osaksi sivuun koko hommasta, mikä oli tietysti ikävää. Pääasiassa kappaleita tekivät Trollhorn ja Tundra, mutta tottakai me muut tuttuun tapaan vaikutettiin hommaan sekä hyvässä että pahassa. Yleisesti kaikki kappaleiden tekemiseen liittyvä tuntui ihan erilaiselta ja paljon hitaammalta, mutta kyllä se edelleen sujui erilaisuudesta huolimatta entiseen malliin.

Myös sanoitusten tekemisessä tapahtui suuri muutos Wilskan tarttuessa peikkokädellään sulkakynään.

D: Näinhän siinä kävi, että Katlan poistuttua riveistä Wilska otti pääosin tehtävän hoitaakseen, mutta kyllä Trollhorn niihin vaikutti siinä ohessa.

A: Nykyaikana suomalaiset osaavat yhä huonommin Ruotsia, joten kertoisitko meille hieman uusien kappaleiden teemoista ja erikoisista piirteistä. Kirjoittiko Wilska tällä kertaa kaikki lyriikat ja vaikuttiko se teemoihin yhtään? Onko levyllä jokin täysin yhtenäinen teema?

D: Ei ole mielestäni yhtenäistä teemaa ainakaan siinä merkityksessä miten teemalevyt yleensä käsitettään. Onhan Finntrollin levyillä ollut omalla tavallaan se vaihteleva teema, mutta se on pääosin sitä tuttua kauraa. Tietenkin voidaan spekuloida, että mihin suuntaan nämä sanoitukset olisivat Katlan käsissä menneet edellisiin levyihin nähden, vaikka tuskin hän olisi kaavaamme muuttanut. Näin jatkuu myös Wilskan sanoituksissa, jotka jatkavat hienosti tuttua formaattia. Ihmisille käy huonosti ja sen jälkeen kustaan haudoille. Se peikkoshow jatkuu siis hyvällä tutulla tavallaan edelleen!

Entä itse studiotyöskentely? Miten kauan itse työ kesti? Homma hoidettiin tutussa Sundicoop Studio studiossa aika tutuissa merkeissä, joten ilolientä kului varmasti mukavasti?

D: Itse työskentelin tällä kertaa koko rumpu-urakkani ajan ihan selvinpäin, uskokaa tai älkää! Omat hommani kestivät kolmisen päivää, mutta koko levykokonaisuuden vääntämisessä meni se 3-4 viikkoa. Yleisesti tuo studiotyöskentely oli helvetin paljon helpompaa kuin aiemmin. Kaikki kappaleet oli tehty valmiiksi ja treenattu kuntoon, joten sitä arpapeliä ei tarttenut harrastaa ollenakaan. Tottakai siellä oli jokaisella välillä vähän pinna kireällä, mutta sekin kuuluu vain asiaan.

A: Millä tavalla uudenlaista soundimaailmaa lähdettiin rakentamaan? Syntyikö kaikki kokeilamalla vai tiukalla määrätietoisuudella? Tekikö Tuomo Valtonen tälläkin kertaa miksaukset?

D: Paikka oli tuttu ja Tuomo oli tuttu mies, joten saatiin tehdä tasan sitä mitä haluttiin. Ei tullut sellaisia kiusallisia ongelmia, että musa olisi kuulostanut joltakin ihan muulta kuin Finntrollilta, sillä Tuomo tiesi hyvin mitä tässä oikein haetaan. Soundimaailmaa lähdettiin suunnittelemaan ihan tietyllä tähtäimellä. Oli tarkoitus vääntää hieman turskimpaa meininkiä, eikä niin siistä ja terävää varsinkaan kitaroiden osalta. Rosoisempi soundimaailma oli tähtäimessä ja muutaman kerran Valtonen joutui oikein puremaan hammasta nappeja väännellessään, sillä se on vähän sellainen hifisti, että taisi pahaa tehdä vetää äänet vähän rönsyisempään malliin. Lopulta päästiin siihen mihin pyrittiin, joten eihän tässä voi olla muuta kuin tyytyväinen!

Kuuntelitteko joitakin tiettyjä humppa/folk-yhtyeitä uusia kappaleita tehdessänne?

D: Tottakai me kaikki saatiin tuosta lajista juuri se oma osamme mitä ansaittiinkin. Tuleehan tuota jonkin verran kuunneltua jotta saa sitä tiettyä fiilistä soittamiseen, mutta vähemmän minä humppaa kuuntelin kuin esimerkiksi tuo kosketinsankari, joka taisi kuunnella vähän liikaakin! Hah!

Visor Om Slutetilla kuultiin mitä erikoisimpia soittimia, mutta eksyikös näitä myös Nattföddille? Ainakin tuttu munniharppu tuntui olevan edelleen mukana.

D: Tätä miettiessä riippuu ihan siitä miten ja missä määrin erikoista tarkoitetaan. Visorin nauhoituksissa muistan hakanneeni rumpukapuloilla parhaimmillaan lattiaa ja lihanpaloja, joten eiköhän tämä uusi ole siihen verrattuna suoraviivaisempaa menoa. Munniharppua ja tamburiinia on mukana, mutta tuli jotain jakkaraakin paukuteltua. Meillähän nämä soitinjutut on aina jotain aikuisten leikkikoulua, missä tulee hakattua ja hajotettua kaikenlaista tavaraa, mutta hauskaa tämän pitääkin olla.

Nattfödd jäi nyt alle 40-minuuttiseksi ja samalla kolme kappaletta jätettiin aiemmin julkaistulle Trollhammaren EP:lle. Millä perusteella tämä kappalejako Nattföddin ja Trollhammarenin välillä suoritettiin?

D: Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että monesti yli 40-minuuttiset levyt alkavat mennä tylsäksi. Lajista ja skaalastahan tuo hyvin pitkälti riippuu, mutta näin tällä kertaa. Siinä oli sitten nuo kolme kappaletta, jotka eivät sopineet oikein kokonaisuuteen, mutta eivät olleet huonojakaan. Sinkku piti julkaista, joten laitettiin ne sitten sinne mukaan, niin saivat kuuntelijat taas vähän enemmän kuunneltavaa, jota taitaa olla jo liikaa.

Samalla instrumentaalit jäivät hieman vähäisemmiksi, sillä niitä ei kuulla päätöskappaletta enempää, ei edes intron muodossa. Lähdittekö hakemaan yhtenäisempää kokonaisuutta tällä ratkaisulla?

D: Tarkoituksena oli tehdä ihan 100% hevilevy sillä meidän tyylillämme. Sellaiseen kokonaisuuteen ei sitten laitettu mitään neoklassisia instrumentaaleja, sillä ne olisivat muuttaneet kokonaisuuden luonnetta aivan välittömästi. Tällä kertaa ei ollut varaa hidastaa tai keventää menoa missään välissä, joten tuollaiset instrumentaalipätkät olisivat saattaneet vain lannistaa levyä. Hyvä että saadaan edes jonkinlaista vaihtelua levyjen rakenteisiin, ettei suolleta sitä tasan samanlaista kamaa levystä toiseen.

Mitäpä sankareimmelle tapahtuu tällä kertaa kappaleessa Marknadsvisan?

D: Nämä kaverit taitavat olla vähintäänkin kuolemattomia, nehän on pistetty lihoiksi jo kolme kertaa. Tällä kertaa ollaan sitten matkalla markkinoille, kuljetaan metsän läpi ja törmätään peikkoihin. Huonostihan siinä käy ja turpaan tulee niin helvetisti!
Kuka taiteili Trollhammarenille ja Nattföddille näin komeat kansikuvat?

D: Kannet taiteili jälleen sama tekijä kuin aiemminkin Midnattensia lukuun ottamatta, eli kitaristimme Skrymer.

A: Onpas monitaitoinen kaveri kyseessä!

D: Todellakin! Se mies on oikea jokamies, näppärä tyyppi kaikin tavoin. Kertoi meille hieman visioistaan, väänsi sitten jotain lyijykynillä ja me kehotettiin piirtämään ihan loppuun asti. Hyvää jälkeä tulikin, taitaa olla hienoimmat kannet ikinä. Näyttävät ainakin siltä miltä musiikki kuulostaa.

Onko sinulla joitakin henkilökohtaisia suosikkikappaleita Nattföddilta tai Trollhammarenilta?

D: No minulla on jonkinlainen perverssi mieltymys kappaleisiin Eliytres ja Det Iskalla Trollblod. Niissä on sitä jotain vanhaa ja jotain uutta hienosti sekoitettuna, joten ehkä niissä tiivistyy se kaikki kehitys mitä on tapahtunut alkuperäistä ideaa kadottamatta. Jostain syystä ne ovat jääneet pinnalle, vaikka uutta levyä ei ole tullutkaan kuunneltua sitten äänitysten.

A: Taitaa lievä turtuminen iskeä omia tuotoksiaan kuunnellessa tunnista toiseen siinä tekovaiheessa?

D: Niinhän siinä hyvin helposti käy, mutta sain minäkin tuon oman kappaleeni tällä viikolla, joten ehkä uskallan kuunnella sitä tässä ennen rundille lähtemistä.

Löytyykö Finntroll-leiristä joitakin kummallisia odotuksia levyn suhteen? Edellisien albumien ilmestyessähän ollaan päivitelty, että miten ruotsiksi laulettu folkahtava peikkometalli voi päästä Suomessa listoille ja Trollhammarenkin kipusi jo sinkkulistan sijalle 10.

D: Siis tuo kuulostaa aina yhtä pahalta, kun siitä alkaa oikeasti puhumaan. En todellakaan odottanut tuon Trollhammarenin tunkeutumista sinkkulistalle, enkä oikein tiedä miten suhtautua itse levyn menekkiin. Tottakai samalla toivoo että porukka tykkää ja ostaa, mutta samalla nuo top-listat tuntuvat hieman arveluttavilta. Toivottavasti levyä kuitenkin menee sen verran, ettei jouduta myöhemmin myymään persettä spinen velkojen maksua varten!

Trollhammarenista tehtiin myös musiikkivideo, johon haettiin myös ulkopuolista yleisöä. Miten toteutus sujui?

D: Toteutus sujui erittäin kylmissä merkeissä, sillä itse kuvauksissa taisi mennä suunnilleen 16 tuntia. Porukka teki talkootöitä videon eteen jo viikon ennen sitä, joten aika kunnioitettava työpanos sitä varten jouduttiin pistämään likoon.

A: Mistä koko idea videon tekoon lähti liikkeelle?

D: Porukalle tuli vain sellainen fiilis, että jos voidaan tehdä video, niin sitten tehdään video. Se on kuitenkin käynyt mielessä aiemminkin ja kiinnostanut kovasti, joten oli tosi hienoa saada homma viimeinkin tehtyä ihan oikeasti.

Onko sinulla mitään tietoa siitä, että miten ja missä tuota Trollhammarenin videopätkää tullaan esittämään?

D: Käsittääkseni se tulee ulos ensimmäisen kerran huomenna perjantaina siinä ylen lista-ohjelmassa. Video leikattiin juuri loppuun ja sen pitäisi olla ihan valmis esitettäväksi. Videonhan muuten ohjasi meidän kitaristimme Routa, joten melko sisäsiittoista tämä meidän toiminta taitaa olla kansikuvista lähtien. Haha!

Ainakin saatte tehdä tasan sitä mitä haluatte, mutta asiasta toiseen ja hieman nettiin. Olen törmännyt monesti keskusteluihin, joissa pohditaan, että pitäisikö Finntrolliin suhtautua vakavasti vai huumorilla. Mitä mieltä itse olet? Onko Finntroll täysin vakavasto otettava- vai huumoriorkesteri?

D: Minä ainakin kartan tuota huumoribändi-asennetta kuin ruttoa. Onhan siitä huumori aika kaukana, kun me siellä studiossa väännetään musiikkia hiki hatussa oman elantomme eteen. Eipä sillä, ei minulla ole mitään sitä vastaan jos joku tämän jotenkin hauskana juttuna käsittää. Jokainen saakoon ihan omat ajatuksensa tästä hommasta, mutta meille bändi on aina bändi ja tätä musiikkia tehdään ihan tosissaan.

Osa jäsenistänne ovat joskus haaveilleet esimerkiksi elokuva- tai pelimusiikin tekemisestä, mihin varsinkin instrumentaalilinjanne sopisi varmasti oivasti. Ollaanko tällaiseen hankkeeseen lähdössä koskaan ihan vakavissaan?

D: Nyt en voi sanoa muuta kuin sen, että tarjouksia otetaan aina vastaan. Tottakai tuo olisi aivan helvetin hienoa ja ainakin Trollhorn innostuisi vielä enemmän kuin me muut. Se on sellainen Elfmaninista pitävä kosketinsäätäjä, joka haluaisi kokeilla vaikka mitä, joten toivottavasti tuo saadaan toteutettua joskus. On aina hienoa kokeilla kaikenlaista, mitä ei ole ennen tullut tehtyä.

On liikkunut huhuja, että ensi viikolla ilmestyvä Nattfödd+Trollhammaren-paketti olisi jonkinlainen "karvainen digipak". Onko tällä juorulla mitään perää?

D: No en todellakaan tiedä, olen aina ihan ulkona näistä jutuista. Jos tuo on totta, niin toivottavasti se karvapaketti sitten haisee aivan saatanan pahalta. Sellainen 5000 levyn spesiaalipainos siitä kyllä tulee, mutta sen enempää en tiedä. Ehkä tuo on silkkaa juorua, mutta kaverit tuntien en tuota toimintaa ihmettelisi yhtään, niiltä ei taida ideat loppua koskaan.
PEIKOT SOTAJALALLA YMPÄRI MAAILMAA

Tekeekö Trollilauma jonkin sortin pidempää kiertuetta vielä tänä vuonna? Suomeen ei ole vielä varmistettu yhtä keikkaa enempää esiintymisiä, mutta kävijöitä riittäisi varmasti pidemmällekin kiertueelle.

D: Tässä vaiheessa voin paljastaa, että ainakin 5.5. vedetään keikka Tavastialla, jossa on mukana myös eräs virolainen bändi. Eurooppaa lähdetään kiertämään puolentoista viikon päästä ja sieltä tullaan takaisin toukokuun alussa. Sitten on se Suomen keikka ja Sauna Open Air, jonka jälkeen meitä voi nähdä erinäisillä festareilla pitkin ja poikin Eurooppaa.

A: Millaisia festarivääntöjä on sitten luvassa? Onko uusia mantereita tarkoitus valloittaa?

D: Todennäköisesti Tuskan voi ainakin lukea pois laskuista, sillä siellä on se löyhä "ei samoja bändejä peräkkäisinä vuosina"-sääntö, josta kyllä muutamat yhtyeet onnistuvat luistamaan joka vuosi erittäin mallikkaasti. Uusia alueita ei juurikaan mennä saastuttamaan, mutta Englannissa soitetaan tällä kiertueella ihan ensimmäistä kertaa. Suurimmaksi osaksi tuo homma rajoittuu sinne Keski-Euroopan tilkkutäkkiin, joten Saksassa tulee soitettua melko mukavissa määrin. Norjassa ja Ruotsissa tulee olemaan myös joitakin settejä ja Japaniinkin olisi erittäin mukava päästä, mutta taitaa olla aika vähän kysyntää ruotsiksi laulavalle bändille.

A: Onko myöhemmin luvassa lisää kotimaan kiertämistä?

D: Valitettavasti tuo Suomi jää ainakin näillä näkymin hieman vähemmälle. Toivottavasti jotain uutta ilmenee. Syynä tähän on ollut yksinkertainen kiinnostuksen puute, sillä mistään ei ole oikein tullut pyyntöjä keikkojen suhteen, vaikka kävijöitä taitaisi oikeasti olla.

A: Oletteko lähdössä pidemmälle kiertueelle joidenkin muiden bändien kanssa?

D: Tällä kertaa ollaan ihan "suurta pääesiintyjää", mutta ainakin Ensiferum lähtee mukaan keikkailemaan. Siitä tuleekin sitten aivan helvetin villi kiertue, josta seuraa kaaosta ja sekasotkua!

Finntroll tunnetaan energisenä liveyhtyeenä, mutta onkos tällä kiertueella luvassa jotakin erikoistehostetta, kuten lavasteita, puvustuksia tai muuta vastaavaa?

D: Valitettavasti Euroopan esiintymispaikat on niin perkeleen pieniä, ettei siellä voi alkaa järjestämään sen kummempia spektaakkeleita. Siinä tilanteessa pitää sitten riehua lavalla entistä enemmän ja räjäyttää paikka silkalla soittoenergialla. Tottakai pojat on taas väsänneet itselleen uusia puvustuksia ja nahkarättejä, mutta meikäläisen asemassa taitaa olla liian kuumat oltavat sellaisille kuteille.

Oletteko kiinnittäneet huomiota sellaiseen seikkaan, että monesti keikoillanne syntikat jäävät melko hiljaisiksi, pahimmillaan jopa kuulemattomiin? Oletteko pohtineet parannuksia livesoundiinne?

D: Ollaan todellakin tietoisia asiasta, joten siihen ollaan tehty myös iso parannus, joka parantaa meininkiä varmasti. Asia tuli puheeksi herra Suomalaisen kanssa Espanjassa. Mieshän on tehnyt aikaisemmin töitä esimerkiksi Nightwishin kanssa, mutta lähtee nyt meidän mukaan tälle rundille. Meillähän ei ole ollut omaa äänimiestä messissä sitten Jaktens Tid-rundin, joten nyt on sitten aika parantaa meininkiä. Toivottavasti tällä kertaa kuuluu helvetin paljon paremmin!

Mitkä ovat mukavimmat keikkamuistojanne tähän asti, entäpä mukavimmat keikkapaikat. Onko mainitsemisen arvoisia kommelluksia sattunut?

D: Näitä löytyy tusinoittain! Ensimmäinen keikka oli luonnollisesti sellainen veto, ettei sitä unohda koskaan, vaikka oltiinkin Teemun kanssa aivan mielettömässä jurrissa. Alkoholia meni paljon ja hauskaa pidettiin. Toisena voisi sitten mainita ensimmäisen ulkomaanvedon Saksassa. Siellä vedettiin yksi ainoa keikka, mutta oltiin kymmenen päivää tien päällä. Rahaa ei ollut paljon, joten nukuttiin autossa ja ties missä helvetin teltoissa pitkin Saksaa. Siellä tuli sitten örvellettyä ja painittua!

Onko Finntroll DVD:stä ollut missään vaiheessa mitään puhetta? Spinefarm julkaisee näitä teoksia ikävän harvoin, joten jono taitaa olla tällä hetkellä melko suuri?

D: Näitähän tulee ulos nyt aika mukavissa määrin. Jono on tosiaan pitkä, mutta ehkä me päästäisiin sellainenkin tunkemaan markkinoille materiaalin kerääntyessä. Nyt olisi ainakin tuo Trollhammaren-video ja jos siihen lisäisi hyvin kuvatun ja äänitetyn keikan, niin eiköhän hyvää pakettia alkaisi syntymään. Oheisörvellystä on vaikka muille jakaa, joten sen kanssa ei tule mitään ongelmia. Jonkinlainen K-18 leima sille pitää kyllä saada, sen verran viinaa kuluu ja aikuisten miesten karvaisia perseitä esitellään, ettei ihan pikkulapsille voi suositella.

A: Yhdeksi keikaksi saattaisi käydä ainakin viime vuonna nauhoitettu Tuska 2003-keikka?

D: Hyvä kun muistutit! Tuo pitää ottaa heti puheeksi kun näen jätkiä seuraavan kerran. Spine osti muistaakseni nuo Tuska-pätkät, joita kuvattiin mukavasti useammallakin kameralla. Minulla on vain jokin hämärä muistikuva, että juuri siinä meidän pätkässä olisi ollut jotenkin huonot äänitykset. Pitää ottaa selvää ja huonossa tapauksessa ottaa kuvaukseen uusi keikka heti tilaisuuden tullessa.
TROLLIT & MUSIIKKI METSÄN ULKOPUOLELTA

Metallimusiikilla menee koko ajan paremmin ja paremmin. Kuunteletko itse uusia yrittäjiä, joita tuntuu nousevan pinnalle ihan koko ajan?

D: Nyt on pakko myöntää, että meikäläinen on aivan helvetin nirso uusien bändien suhteen. Olen jotenkin jämähtänyt sinne 80-luvulle ja 90-luvun alkuun, joten aika paljon tulee kuunneltua ainoastaan sitä kamaa. Onhan se positiivista että uudet yrittäjät pääsevät levyttämään, mutta Suomen kannalta taitaa olla hieman ylitarjontaa. Keskiverto-suomalaisella ei taida olla varaa edes puoliin haluamistaan levyistä. Saksassa ja maailmalla niitä ottajia sitten riittää, kunhan markkinointi hoidetaan kunnolla.

Ovatko muut folk-metallia soittavat bändit tulleet tutuiksi Finntrollissa soittamisesi aikana? Löytyykö sinulta mitään erikoisia luurankoja musiikkikaapistasi?

D: Heviä tulee kuunneltua koko ajan varsinkin kännissä, mutta kovan treenaamisen takia se ei jaksa aina kiinnostaa. Välillä tulee soitettua niin paljon, ettei sitä samaa jaksa enää millään kuunnella kotiin tullessani. Luurangoista en tiedä, mutta voisin tässä yhden erikoisen mieltymyksen paljastaa, jos joku ei ole siitä vielä tietoinen. Minuun nimittäin kolahtaa melkoisen hyvin vanha kunnon klassinen musiikki, varsinkin 1600-1700-luvuilla sävelletty sellainen. Tämähän johtuu myös siitä, että soitin ja tein aikanaan kahdeksan vuotta klassista musiikkia ja tuo heviurani alkoi vasta 90-luvun alussa.

Mitkä ovat henkilökohtaisia musiikillisia suosikkejasi noin hevin kannalta?

D: Death on ehdottomasti tärkeä. Koko tuotanto iskee omalla tavallaan, mutta eniten mieleen taitaa olla tuotanto Humanista eteenpäin. Siinä on sitä jotakin! Slayeria ei saa tietenkään unohtaa. Oudommista voisin mainita ainakin Slikin, joka julkaisu vuonna 1991 ainoan levynsä. Atheist kolahtaa myös erittäin hyvin. Pelottavalta black-metallin maailmalta voisin poimia yhdeksi esimerkiksi bändin nimeltään Sathanas, sillä se jytää erittäin kovaa!

Taidat olla ensimmäinen rumpali haastattelussamme, joten kertoisitteko hieman instrumenttiesi merkeistä, sekä siitä miksi valitsitte juuri nämä soittimet.

D: Pääasiassa soittelen Tama-rumpuja, joista minulla on musta rockstar 600-setti. Siinä on mukana sitten läskikasarihevirumpua Sonorin merkeissä, sekä Sabianin peltejä. Aika halpa settihän tuo on, mutta uusi Tama-kokoonpano on jo hakusessa. Taman virvelikin löytyy, mutta sitä en käytä koskaan, sillä se on suoraan sanottuna ihan perseestä. Hyvähän tuo halpasarja on, sillä sitä kelpaa heitellä pitkin ja poikin keikoille matkustellessa. Tama-rumpuihin löytyy myös varaosia ihan joka paikasta, joten kamojen hajotessa ei tule suurempia ongelmia.

Millä tavalla soittoharrastuksesi alkoi aikanaan? Aloititko suoraan nykyisellä instrumentillasi, vai siirryitkö tähän jonkin epäonnistuneen yrityksen kautta?

D: Rumpujahan minä olen soittanut jostain vuodesta -96 tai -97 lähtien, mutta soittoharrastukset alkoivat jostakin ihan muualta. Soitin nimittäin alunperin käyrätorvea klassisina aikoinani. Hevipuolella aloitin bassolla ja murisemisella, enkä oikeastaan tiedä mistä tuo rumpujen soitto lähti liikkeelle. Sitten vain jämähdin siihen, mikä on toisaalta harmi, kun nuo kamat maksavat aivan helvetillisen paljon.

Sinulla on ollut varmasti paljon bändiprojektejä, joten kerroppa tietämättömille hieman kokemuksistasi?

D: Minähän olen soittanut vaikka missä. Shape of Despairissa, Shaminissa, uudella Korpiklaanilla, Barathrumissa ja monissa levyttämättömissä kokoonpanoissa. Kaikenlaista projektia on ollut läpi elämän, mutta se on minun tapani pitää itseni vireänä.

A: Mitä kautta oikeastaan eksyit Finntrollin kokoonpanoon?

D: Finntrolliin eksyin niin kieroa tietä kuin vain eksyä voi. Kaverin kaveri pyysi kertomaan että eräässä pelottavassa black-metalli bändissä tarvittaisiin rumpalia. Olin juuri alkanut soittamaan, mutta pakkohan sinne homeiseen kellariin oli mennä tutustumaan. Siellä soitti sitten ainakin Miika, Rapturen Tomi Ullgren, Shape Of Despairin Jake, Sotajumalan aiempi laulaja, sekä Barathrumin nykyinen basisti. Siellä tapasin sitten Teemun ensimmäistä kertaa, minkä jälkeen lähdettiin nauhoittelemaan ensimmäisä Finntroll-demoja joskus vuonna 1997. Alkuperäiseen kokoonpanoonhan kuuluivat minun lisäkseni Somnium, Katla ja Thy Serpentin kosketinsoittaja. Alunperin ei ollut edes tarkoitus tehdä levyä, vaan keikkailla. Homma alkoi menemään mielenkiintoiseksi ja tähän ollaan päädytty.

Ohimennen pitänee kysellä myös, että mikäs on Rapturen tilanne? Songs For The Withering ilmestyi tuossa muutama vuosi sitten, mutta onkos uusi levy jo suunnitelmissa?

D: Rapturen puolesta voin sanoa erittäin positiivisia terveisiä. Uudelle levylle on tehty jo yli puolet biiseistä ja aletaan taas keikkailemaan. Soitetaan Katatonian kanssa ainakin Juhannuksena. Treenikämppäkin on olemassa ja uutta levyä aletaan varmaan nauhoittamaan viimeistään kesällä. Nyt on ihan oikea basistikin mukana, joten kitaristien ei tarvitse vaivautua sinne rintamalle. Hyvää kuuluu ja kovaa mennään!
NÄIN HYVÄSTELEMME TROLLIMETSÄN

Loppuun sitten hieman kevyempi kysymys. Olettekos koskaan ajatelleet ottavanne Allu Tuppuraisen vierailemaan musiikkivideollenne tai päinvastoin tekevänne covereita alkuperäisistä Rölli-kappaleista?

D: Haha! Alluhan on varmasti aivan vitunmoisen kallis tyyppi. En tiedä menisikö tuollainen jo liian paljon huumorin puolelle, joten eiköhän me pysytä kaukana sellaisista projekteista. Me kunnioitetaan Allua ja toivottavasti Allu tietää edes jotain meistä, Röllejähän tässä kaikki ollaan. Pitäisi varmaan joskus äänittää se Rölli-biisi vaikka jossain treeneissä, tai sitten ei. Allu asuu Vaasassa ja toivottavasti voi hyvin. Trolleja siellä ja trolleja täällä.

Kiitos oikein paljon haastattelusta! Haluatkos vielä kertoa jotain terveisiä tai kommentoida uutta albumia?

D: Kiitosta sinnekin suuntaan! Uusi levy oli pitkän, vaikean ja paskalta haisevan prosessin tulos, jonka kanssa tuli hikoiltua melkoisesti. Kuunnelkaa sitä tuota seikkaa ajatellen. Jos jotkut ei tykkää niin sille ei voi mitään. Jatkakaa peikkoilua ja nähdään keikoilla!

Finntrollin kotisivut löytyvät osoitteesta: www.finntroll.net


Haastattelu © Sonos Metallicos